Vuoden 2013 kevät - Tinu muuttaa meille

Toukokuu jatkuu. Pitkin kevättä oli tihkunut uutisia espanjalaisesta merkittävästä colliekennelistä, jonka omistaja oli joutunut suuriin vaikeuksiin. Kaikille kennelin koirille oli etsittävä uusi koti. Siinä vaiheessa kun tieto kantautui meille, oli kennelissä jäljellä 15 sijoitettavaa koiraa. Kevään kuluessa oli 3 collieta muuttanut Suomeen, Ruotsiin taisi mennä ehkä 8. Meille tuli henkilökohtainen tiedustelu, että olisiko meillä sijaa yhdelle eläkeläisrouvalle. Siinä vaiheessa oli kaikille koirille löytynyt uusi koti paitsi yhdelle. Silloin 9-vuotias vanharouva, jolla oli aikamoinen näyttelyura takanaan ja paljon synnytettyjä pentueita historiassaan, oli vielä vailla uutta kotia. Kukaan ei ollut kiinnostunut tästä vanhuksesta, eihän hänestä oikeastaan mitään hyötyä olisi kenellekään. No niin, meillä sydän läikähti. Muutama palaveri kotijoukkojen kesken ja ilmoitus eteenpäin, että tervetuloa meille.

Tuumasta toimeen ja matkalippuja tilaamaan. Sekä vaadittavia dokumentteja järjestelemään. Toukokuun 21. lensi meidän mamma Barcelonaan, vietti muutaman päivän hyvän ystävättären luona ja paluumatkalle 24. toukokuuta. Barcelonan lentokentälle oli sovittu tapaaminen todellisten eläinten ystävien kanssa. Ensin Petran, Barcelonassa asuvan suomalaisen kanssa, joka oli tehnyt valtavan työn auttaessaan kaikkia näitä uusiin koteihin siirtyviä koiria ja niiden omistajia. Petra oli pitänyt koira luonaan odotusajan, hoitanut, pessyt, ruokkinut jne. Ja sitten Annan ja Albertin, tuon Geronalaisen pariskunnan, joka oli pitänyt meille tulevan eläkeläisen luonaan kolme viikkoa, hoidattanut eläinlääkärillä, pesettänyt ja trimmauttanut sekä tietysti antanut normaalin kotihoivan. Niin, että ehtivät kiintyä kuin omaan koiraan.

Siis lentokentällä tapaaminen Petran kanssa sekä Albertin (Anna ei päässyt mukaan), jolla oli mukanaan TINU. Seuraava kappale/kappaleet omistetaan Tinulle.

TINU - Tinuviel - INT CH Rineweld Rubin-Rose

Kohti Barcelonan lentokentän lähtöaulaa asteli verkkaisesti hiljainen pari - Albert ja Tinu. Kolmessa viikossa oli Tinu saanut uudet ystävät itselleen, Annan ja Albertin. Ja heti piti luopua heistä. Tinu näytti hyvin hauraalta mutta luottavaiselta.  Petran tuoma lentohäkki koottiin ja sitten lentokenttämuodollisuudet läpi. Alkoi jo olla kiire ja tietenkin meille sattui virkailija, joka oli ensimmäistä päivää töissä eikä ikinä kuullutkaan, että koirakin voisi olla matkustajana. Pääsimme kuitenkin eteenpäin, lyhyet hyvästit Petralle ja Albertille ja kohti lentokonetta. Kenttäostokset jäivät tekemättä kun piti ehtiä seuraamaan, mikäli mahdollista, miten Tinun kuljettaminen kohti ruumaa edistyy. Löytyikin ikkuna mistä oli mahdollista seurata koneen lastausta ja siellä tuttu koirahäkki menossa ruumaan.

Perillä Helsingissä. Häkki ehjä, samoin koira. Isäntä oli vastassa. Pian olimme kotona. Tinu pihalle haistelemaan Suomen hajuja. Ei sille remmiä laitettu täällä kun oli Barcelonan kentälläkin odotellut ilman, että kukaan piti remmistä kiinni. Ja mitä täällä remmillä tekisikään, aidatulla pihalla. Kun lähdimme vähän tutustumaan pihaan, seurasi Tinu perässä kuin olisimme aina yhdessä kulkeneet. Kokonaista pari minuuttia taisi kotiutuminen kestää. Tinulle oli laitettu oma rauhallinen paikka missä sai levätä matkan jälkeen. Sinne meni nukkumaan. Vettä ja vähän ruokaa tarjolle. Hyvin maittoi.

Viimeinen kuva Barcelonasta

Tervetuloa Suomeen!

Seuraavana päivänä alkoi tutustuminen Kajsaan ja Lucyyn . Ei mitään ongelmia. Kajsan kanssa pientä mittailua - kummastakohan tulisi pomo. Hyvin kypsällä tavalla. Lucy hyväksyi heti Tinun pomokseen ja myöhemmin myös leikkikaverikseen. Oli hienoa seurata vanhan, viisaan koiran käyttäytymistä täysin uudessa ympäristössä ja seurassa. Pään sisällä näytti kaikki olevan kunnossa. Edessä oli jo Annan ja Albertin luona aloitetun terveydenhoidon jatkaminen ja kunnon kohentaminen. Olimme saaneet mukaan ohjeen, että 10 minuuttia pidempää lenkkiä ei saa vähään aikaan tehdä Tinun kanssa. Ja sen kyllä Tinu kertoi itsekin, pienen tepastelun jälkeen kävi lepäämään. Perheemme oli siis kasvanut yhdellä täysikokoisella ja täysipäisellä yksilöllä.

T

Tinu ja uudet sisarukset Kajsa ja Lucy