maanantai 22. heinäkuuta 2013
Collieyhdistyksen Agilitymestaruuskisat, Kajsalle kakkossija - sekä samalla toinen LUVA
Helatorstaina 9.5. oli Kajsalla aihetta juhlaan! Collieyhdistyksen agilityn mestaruuskisoissa Kajsa teki tuplanollat, kaksi puhdasta rataa ja LUVA. Mestaruuskisojen kakkossija ykkösluokassa. Sijoitukset radoilla (siis myös muiden kuin collieiden joukossa) agiradalla 4. ja hyppyradalla 6. Jostain kun vielä saisimme vähän lisää vauhtia sekä ohjaajan että Kajsan tassuihin, niin pian se kolmaskin LUVA irtoaisi. 
Kajsan ensimmäinen LUVA
Ojangon agilitykisoissa 9.2.2013 Kajsa sai ensimmäisen LUVAn eli luokanvaihtoon oikeuttavan tuloksen. Siis virheetön rata ja ihanneajan sisällä. Vautsi - hienoa Kajsa! Edellisessä blogissa videonpätkä radasta. Kiitos kuvaajalle! Otsikkoon vahingossa tullut nimi Anja, siis pitää olla Arja.
torstai 21. maaliskuuta 2013
lauantai 16. maaliskuuta 2013
TK2 Zinnia's Ghea Catalina 'Kajsa'
Kajsan vuosi 2012 alkoi hieman nihkeästi kuten pari edellistäkin vuotta. Vuoden edetessä kunto ja vauhti paranivat ja loppuvuodesta oli Kajsa pitkästä aikaa hyvässä vireessä ilman mitään suurempia terveydellisiä ongelmia.
Elokuussa Kajsa täytti 5 vuotta. Vuoden 2009 lopulla eli runsaan kahden vuoden ikäisenä Kajsa joutui kahden dobermann-nartun pahoinpitelemäksi metsälenkillä. Pahoin revitty ja shokissa oleva koira jouduttiin leikkaamaan jo samana päivänä ja toisen kerran vielä muutaman päivän kuluttua. Noin viikon tehohoidon, suolistotulehduksen ja Mevet-Avec-Pieneläinklinikka -kierroksen jälkeen saimme kuin saimmekin koiran kotiin ja alkoi pitkä ja hidas toipumiskausi. Kajsaa oli hoidettava pitkään ympärivuorokautisesti. Usko koiran paranemisesta horjui vieläkin moneen kertaan, niin heikossa kunnossa se oli. Mutta pikkuhiljaa alkoi elämä voittaa.
Tällaista sattuu tietenkin collietytölle, joka on olemukseltaan poikkeuksellisen avoin, reipas ja iloinen. Luonnollisesti tapahtuma on jättänyt jälkensä Kajsaan niin fyysisesti kuin henkisestikin. Henkinen toipuminen olisi ehkä ollut mahdotonta ilman Kajsan valtavaa elämänmyönteistä asennetta. Mistä kiitokset kasvattaja Merjalle ja apukasvattaja Paulalle. Fyysistä puolta ovat tapahtuman jälkeenkin hoitaneet monet eläinlääkärit sekä mm. Piiran Leena (fysioterapia ja osteopatia) ja Hultin Sanna (hieronta).
Talvi 2010 meni toipumisen merkeissä. Keväällä uskaltauduimme haistelemaan ilmaa treenikentille. Vähitellen aloimme käydä toko- ja agilitytreeneissä kunnon ja tuntemusten mukaan. Monet kerrat on kunto näyttänyt aika hyvältä ja olemme ilmoittautuneet kisoihin mutta kisapäivään mennessä on Kajsa jo ehtinyt purra tassunpohjat rikki tai jotain muuta omituista kipuoireilua on esiintynyt ja kisareissu on jouduttu perumaan. Mutta olemme myös päässeet kisoihin.
Ennen edellä kerrottua onnettomuutta oli Kajsalle suunniteltu uraa sekä tottelevaisuuden että agilityn puolella. Innokkuutta kun oli vaikka muille jakaa molempiin lajeihin. No, tavoitteet tietenkin oli päivitettävä ja tapahtuneen jälkeen päätimme jatkaa treenaamista ja kisaamista vain silloin kun Kajsa olisi kunnossa. Kaikki mahdolliset tulokset olisivat pelkkää bonusta. Meille oli jatkossa pääasia, että Kajsa voi niin hyvin kuin mahdollista ja että sillä on hauskaa.
Ja kuinka ollakaan, ennenkuin vuosi 2012 päättyi, oli Kajsa pieni tylleröinen saanut nimensä eteen tittelin TK2! Siis koulutustunnus tottelevaisuuskokeiden avoimesta luokasta. Kajsa siis oli saanut 3 kertaa ykköstuloksen avoimesta luokasta ja näinollen siirtyi voittajaluokkaan! Kolme vuotta sitten pelkäsimme menettävämme pikku ilopillerimme ja nyt se nauttii esiintymisestä kilpakentillä! Ei itku pitkästä ilosta vaan ILO PITKÄSTÄ ITKUSTA!
Tokoilussa meitä ovat auttaneet mahtavat treenikaverit. Alkuaikoina pohjan luomisessa Eija, myöhemmin tuli mukaan Hanna. Maria, Tere, Heidi, Kati ja monet muut ovat olleet suurena apuna ja tietenkin Koirakulman Jessica. Kaikille teille suuret kiitoksemme:)
Elokuussa Kajsa täytti 5 vuotta. Vuoden 2009 lopulla eli runsaan kahden vuoden ikäisenä Kajsa joutui kahden dobermann-nartun pahoinpitelemäksi metsälenkillä. Pahoin revitty ja shokissa oleva koira jouduttiin leikkaamaan jo samana päivänä ja toisen kerran vielä muutaman päivän kuluttua. Noin viikon tehohoidon, suolistotulehduksen ja Mevet-Avec-Pieneläinklinikka -kierroksen jälkeen saimme kuin saimmekin koiran kotiin ja alkoi pitkä ja hidas toipumiskausi. Kajsaa oli hoidettava pitkään ympärivuorokautisesti. Usko koiran paranemisesta horjui vieläkin moneen kertaan, niin heikossa kunnossa se oli. Mutta pikkuhiljaa alkoi elämä voittaa.
Tällaista sattuu tietenkin collietytölle, joka on olemukseltaan poikkeuksellisen avoin, reipas ja iloinen. Luonnollisesti tapahtuma on jättänyt jälkensä Kajsaan niin fyysisesti kuin henkisestikin. Henkinen toipuminen olisi ehkä ollut mahdotonta ilman Kajsan valtavaa elämänmyönteistä asennetta. Mistä kiitokset kasvattaja Merjalle ja apukasvattaja Paulalle. Fyysistä puolta ovat tapahtuman jälkeenkin hoitaneet monet eläinlääkärit sekä mm. Piiran Leena (fysioterapia ja osteopatia) ja Hultin Sanna (hieronta).
Talvi 2010 meni toipumisen merkeissä. Keväällä uskaltauduimme haistelemaan ilmaa treenikentille. Vähitellen aloimme käydä toko- ja agilitytreeneissä kunnon ja tuntemusten mukaan. Monet kerrat on kunto näyttänyt aika hyvältä ja olemme ilmoittautuneet kisoihin mutta kisapäivään mennessä on Kajsa jo ehtinyt purra tassunpohjat rikki tai jotain muuta omituista kipuoireilua on esiintynyt ja kisareissu on jouduttu perumaan. Mutta olemme myös päässeet kisoihin.
Ennen edellä kerrottua onnettomuutta oli Kajsalle suunniteltu uraa sekä tottelevaisuuden että agilityn puolella. Innokkuutta kun oli vaikka muille jakaa molempiin lajeihin. No, tavoitteet tietenkin oli päivitettävä ja tapahtuneen jälkeen päätimme jatkaa treenaamista ja kisaamista vain silloin kun Kajsa olisi kunnossa. Kaikki mahdolliset tulokset olisivat pelkkää bonusta. Meille oli jatkossa pääasia, että Kajsa voi niin hyvin kuin mahdollista ja että sillä on hauskaa.
Ja kuinka ollakaan, ennenkuin vuosi 2012 päättyi, oli Kajsa pieni tylleröinen saanut nimensä eteen tittelin TK2! Siis koulutustunnus tottelevaisuuskokeiden avoimesta luokasta. Kajsa siis oli saanut 3 kertaa ykköstuloksen avoimesta luokasta ja näinollen siirtyi voittajaluokkaan! Kolme vuotta sitten pelkäsimme menettävämme pikku ilopillerimme ja nyt se nauttii esiintymisestä kilpakentillä! Ei itku pitkästä ilosta vaan ILO PITKÄSTÄ ITKUSTA!
Tokoilussa meitä ovat auttaneet mahtavat treenikaverit. Alkuaikoina pohjan luomisessa Eija, myöhemmin tuli mukaan Hanna. Maria, Tere, Heidi, Kati ja monet muut ovat olleet suurena apuna ja tietenkin Koirakulman Jessica. Kaikille teille suuret kiitoksemme:)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)